Yritysten, yrittäjien ja järjestöjen viestintä ei ole vain tekstiä vaan se on visuaalinen kokonaisuus, jossa teksti, kuvat ja graafiset elementit yhdistyvät. Monesti logojen ja kuvaelementtien tarve on yritys- ja järjestömaailmassa itsestäänselvyys. Samoin yrityksen tai järjestön tone of voice on määritelty hyvinkin tarkasti viestintäohjeissa. Jos kyse on toimijasta, jolla on verkkokauppa, niin kuvatarve tiedostetaan hyvin. Mutta tarvitaanko omaa kuvapankkia? Eikö internet ole täynnä kuvapalveluita – ilmaisia ja maksullisia – joista kuvia voi käydä hakemassa tai ostamassa?
Miksi tarvittaisiin oma kuvapankki?
Syitä on monia ja käyn ne tässä läpi yksinkertaistetun listan avulla.
- Tekijänoikeusasiat: Kun kuvapankin kaikkien kuvien julkaisu- ja käyttöoikeudet ovat hallussanne, voitte helposti ja ilman huolta käyttää kaikkia kuvia missä tahansa tarkoituksessa. Tämä koskee niin digitaalisia- kuin painojulkaisuja. Kuvaussopimuksesta riippuen kuvaajatietoja ei ole välttämätöntä ilmoittaa julkaisun yhteydessä – se toki on hyvän tavan mukaista.
- Helppokäyttöisyys: Kuvapankki on yhdessä paikassa ja kuvat ovat sieltä helposti ladattavissa erilaisiin tarkoituksiin. Jos kuvapankki on tehty huolella sitä ei tarvitse kasvattaa tai uusia kokonaan kovinkaan usein. Kuvat on myös valmiiksi suunniteltu siten, että esimerkiksi teksti- tai logoelementtien lisääminen kuvien päälle on helppoa sillä näille elementeille on jätetty kuviin tilaa.
- Visuaalinen yhdenmukaisuus: Kuvapankin kuvat suunnitellaan yhdessä esimerkiksi viestinnästä vastaavien henkilöiden ja graafikoiden kanssa. Kuvat täydentävät tilaajatahon visuaalista ilmettä ja esimerkiksi brändivärejä on käytetty kuvissa.
- Ajan säästäminen: Internetin kuvapalveluiden selaamiseen menee todella paljon aikaa. Kaikki tämä aika on pois viestinnän muista töistä. Jos oma kuvapankki on rakennettu huolella ja ehkä pidemmän ajan kuluessa (esimerkiksi vuodenaikojen vaihtumisen huomioonottaen) on huomattavasti nopeampaa hakea sopivia kuvia omasta kuvapankista.
Millaisia erilaisia kuvatyyppejä kuvapankkiin tarvitaan?
Suosittelemme mahdollisimman monipuolista kuvapankkia. Me Sonjan kanssa vastaamme osaltamme tällä hetkellä esimerkiksi yhden järjestön viestinnästä (vapaaehtoistyönä) ja tähän kokemukseen perustuen voin listata monipuolisen kuvapankin sisältävän ainakin seuraavat kuvatyypit.
- Henkilö(stö)kuvat: Ihmiset haluavat nähdä kasvot toiminnan takana.
- Toiminnalliset kuvat / henkilöstö: Nämä ovat kuvia, jotka on otettu toimitiloissanne tai vaikka miljöössä. Ihmiset tekevät työtään, ovat vuorovaikutuksessa keskenään tai juovat vaikka kahvia tauolla. Tällaisilla kuvilla on helppo elävöittää somefeediä tai niitä voi käyttää kuvituskuvina kotisivuilla/julkaisuissa.
- Toiminnalliset kuvat / mallit: Onko teillä asiakkaita, jotka käyvät toimipisteessänne? Järjestättekö tapahtumia tai tilaisuuksia? Oletteko vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa? Nämä kuvat sisältävät ihmisiä, jotka eivät työskentele teillä, mutta representoivat esimerkiksi yhteistyötahoja tai asiakaskuntaa. Näissä kuvissa moninainen representaatio on äärimmäisen tärkeää. Kuvapankki ei saisi olla kokonaan valkoinen, laiha ja heteronormatiivinen – eihän maailmakaan ole sellainen.
- Kuvat yksityiskohdista / tunnetta välittävät kuvat: Kuva yhteenliitetyistä käsistä, lämpimästä halauksesta tai ilosta ovat hyvä lisä kuvapankkiin. Kuvissa ei niinkään ole tarkoitus esittää kuvattavaa ihmistä vaan kuvassa mennään lähelle siten, että ihmisen persoona jää taka-alalle tunteen vahvistuessa. Tällaisia kuvia on helppo käyttää postauksissa, julkaisuissa ja muissa sellaisissa päivityksissä, joissa esimerkiksi yrityksen tai järjestön arvoja halutaan välittää.
- Kuvituskuvat ilman ihmisiä: Vuodenaikojen vaihtuessa ja juhlapyhien liepeillä tulee monesti tarve julkaista postaus esimerkiksi juhannuksesta, joulusta tai lomien alusta. Tällaisia kuvia on hyvä olla varastossa. Ne ovat usein kuvia luonnosta, kasveista, kukista tai aiheeseen liittyvistä esineistä. Kuvissa on hyvä olla vapaata tilaa tekstille ja logolle.
- Abstraktit kuvitus- ja taustakuvat: Kuvapankkiin on hyvä sisällyttää myös abstrakteja kuvia. Kuvia erilaisista värialueista, kasvien osista, veden pinnasta, rakennusten yksityiskohdista – melkein mistä vaan saa abstraktia kuvaa. Tällaiset kuvat toimivat eräänlaisina taustaelementteinä graafikoille ja viestintähenkilöille. Esimerkiksi Instagram-postauksen taustalle sopii tekstielementillä lisättynä tällainen abstrakti kuva. Abstrakteissa kuvissa on mahdollista toistaa helposti yrityksen tai järjestön brändivärejä.
Kaikki yritykset, yrittäjät tai järjestöt eivät tietenkään tarvitse näitä kaikkia kuvatyyppejä. Tämän kokoista kuvapankkia ei myöskään ole aina mahdollista rakentaa kerralla. Se tulisi kalliiksi ja olisi aikaa vievää. Suosittelen priorisoimaan tarpeen ja suunnittelemaan kuvapankin rakentamisen pidemmälle aikavälille siten, että kuvat tilataan samalta kuvaajalta. Miksi ihmeessä samalta kuvaajalta? Se nopeuttaa prosessia ja työjälki pysyy yhtenäisenä.
Representaatio ja miksi siihen pitää kiinnittää huomiota
Kuten aiemmin sanoin maailma on moninainen ja siten myös viestinnässä kannattaa painottaa moninaisuutta. Kuvapankkia rakentaessa kannattaa kuitenkin pitää mielessä, ettei tule sortuneeksi tokenismiin. Tokenismilla tarkoitetaan sellaista käytäntöä, jossa eri vähemmistöryhmien edustajia käytetään (pinnallisesti) osoittamaan, että toimija (tässä yritys tai järjestö) ottaa huomioon kyseiset vähemmistöt. Monipuolista representaatiota edustava kuvapankki on kuitenkin vain kuvapankki ja jos yritys tai järjestö ei muussa viestinnässään huomioi vähemmistöjä, ollaan hyvin lähellä tokenismia. Esimerkiksi, jos kuvapankin kuvissa on mukana vammaisia ihmisiä, mutta yrityksen tai järjestön tilat eivät ole saavutettavat, käytetään tällöin vammaisia tavallaan "kiillottamaan" toimijan julkikuvaa. Sama pätee tilanteeseen, jossa kuvissa on ei-valkoisiksi rodullistettuja ihmisiä, mutta toimija ei sitoudu antirasistiseen toimintaan tai kouluta henkilöstöään antirasismista, ollaan taas tokenismin äärellä. Representaatio ei ole vain kuvia.
Jos arvot ja toiminta kohtaavat ja toimijalla on halu tehdä monipuolinen ja representaatioltaan kattava kuvapankki, mutta keinot uupuvat, niin mitä sitten. Seuraavaksi käsittelen muutaman yleisimmän ongelman ja esitän niihin ratkaisut.
- Malleja ei ole! Malleja kyllä on, mutta kontaktikanavat puuttuvat. Monilla kuvaajilla on kattavat verkostot, mutta sekään ei aina auta. Kannattaa jo kuvaaja valitessa katsoa hänen julkaisujaan. Onko kuvissa erilaisia ihmisiä? Jos on, niin kyseessä on kuvaaja, joka kykenee auttamaan mallien etsinnässä.
- Malleja on vaikea saada! Tämä on tavallaan samankaltainen ongelma kuin edellä. Malleja on itse asiassa suhteellisen helppo saada varsinkin, jos heille maksetaan. Suosittelemme mallipalkkion maksamista kaikille ja erityisesti tilanteessa, jossa malleja haetaan yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa olevista vähemmistöryhmistä.
- Tällä paikkakunnalla ei ole (vähemmistön nimi) ihmisiä! On aivan totta, että pienemmillä paikkakunnilla on vaikeampaa löytää läheltä mahdollisimman monipuolisesti malleja. Jos kuvaukset on mahdollista pitää suuremmassa kaupungissa, niin ne kannattaa ehdottomasti siirtää. Jos kuvaukset on pakko järjestää pienemmässä asutuskeskuksessa, niin ratkaisuja on monia. Ihan ensimmäiseksi kannattaa käydä koko työryhmän lähipiiri ja ystäväpiiri läpi. Lumipallottaminen eli mallihaun jakaminen kontaktin omille kontakteille toimii usein hyvin. Monet mallit ovat matkakorvauksia vastaan valmiita myös matkustamaan hieman kauemmas.
- Amatöörimallit ovat riski! Olemme kuvanneet Sonjan kanssa pääsääntöisesti ihmisiä, jotka eivät ole tottuneita työskentelemään kameran edessä. Kukaan ei ole ollut kuvauskelvoton. Kannattaa muistaa, että monet kuvaajat kuvaavat pääsääntöisesti ihmisiä, jotka eivät ole ammattimalleja.
Jos aikaa ja rahaa on käytössä, niin aina voi olla yhteydessä kuvausmalleja välittäviin toimistoihin. Monet toimistoista välittävät myös "tavallisia ihmisiä", ei vain haute couture/runaway -malleja. Yhtenä vaihtoehtona on myös liittyä Facebookissa erilaisiin malleja ja kuvaajia tai malleja ja produktioita yhdistäviin ryhmiin. Näihin ryhmiin voi käydä laittamassa hakuilmoituksen. Ne toimivat joskus hyvin ja joskus huonommin, mutta ovat ehdottomasti näppärä lisä mallinhakuprosessiin.
Kuvapankin voi hyvin rakentaa osista ja pidemmän ajan kuluessa, mutta se kannattaa ehdottomasti tehdä suunnitelmallisesti ja kunnianhimoisesti. Yrityksen tai järjestön visuaalinen ilme on hyvin merkittävä osa julkisuuskuvaa. Hyvillä kuvilla ja huolellisesti mietityllä sisällöllä yritysten ja järjestöjen on myös mahdollista lisätä näkyvyyttään sekä saada enemmän seuraajia sosiaalisessa mediassa.
– Tinksu